Wsoy 2007, 2006
Alkuperäiskielinen nimi: The Lies of Locke Lamora
Sivuja: 541
Henkilöt: Locke Lamora, Silmätön munkki, Calo, Galdo, Jean Tannen, Kirppu, don ja dona Salvara, Conte, dona Vorchenza
Juoni: Locke Lamoralle varastaminen on luontaista. Hän pääsee Silmättömän munkin herrasmiesrosvojen pariin jo nuorena ja oppii siellä entistä paremmaksi. Aikuisena hän, Calo, Galdo ja Jean ryöstävät aatelisilta, vaikka salainen rauha kieltääkin sen.
Harmaa kuningas kuitenkin uhaa heidänkin rauhaansa teloittamalla raa'asti rikollisjoukkojen johtajia. Harmaalla kuninkaalla on Lockellekin tehtävä, joka osoittautuu arvattua vaarallisemmaksi ennen kuin Harmaan kuninkaan todelliset suunnitelmat paljastuvat.
Muuta:Täytyy myöntää, että minulla oli epäilykseni tämän kirjan suhteen. Se vähä, mitä olen aikuisille suunnattua fantasiaa lukenut, on yleensä menettänyt aitoudessaan paljon yrittäessään olla jotain. Kirjaa oli myös kehuttu paljon ja mm. samoin kehuttu Herra Norris ja Jonathan Strange oli minulle pettymys.
Alussa jäin kiinni nuoren Locken vaiheisiin ja itse tarina herrasmiesroistoista ei kiinnostanut niin paljoa. Itse olisin myös aloittanut Salvara huijauksen suoraan siitä, kun Salvara ryntää pelastamaan Lukasta ja hämännyt lukijaakin. Ajan kanssa itse tarina, joka ei niin suorasti liittynytkään vain herrasmiesroistoihin, pääsee myös vauhtiin ja takaumat jäävät vähemmälle huomiolle.
Kirja oli hyvä ja yllättävä. Maailma on hieman kliseinen, mutta sen on annettu olla taustalla ja siihenkin on saatu uutta väriä ja näkökulmaa. Tarina on hauska, vauhdikas ja täynnä toimintaa, paikoin raakakin. Suomennoksesta nousi välillä kohtia, joissa mietin, että mitenhän tämäkin on sanottu alkuperäiskielisessä versiossa, mutta enimmäkseen suomennoskin on toimiva. Tämäkin täytyy hankkia alkuperäiskielisenä kera jo ilmestyneen jatko-osansa. Kirja todella jättää nälän jatko-osalle. Haluan tietää enemmän muinaisista, Locken lapsuudesta, Sabethasta ja Locke Lamoran oikean nimen.
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
Kate Jacobs: Pieni lankakauppa
Loistopokkarit 2008, 2007
Alkuperäiskielinen nimi: Friday Night Knitting Club
Sivuja: 622
Henkilöt: Georgia, Dakota, Anita, Lucie, Darwin, KC, James, Peri, Cat, Marty
Juoni: Dakotan isä on häipynyt kuvioista jo ennen tyttären syntymää ja Georgian on ollut pärjättävä omillaan. Onnekseen hän tutustui Anitaan, joka auttoi hänet oman liikkeen alkuun. Vuosien varrella tilausneuleet on laajentunut lankakaupaksi ja lankakauppaan alkaa joka perjantai kokoontua erilaisista naisista koostuva neulontakerho.
Dakotan isäkin palaa kuvioihin, samoin Cat, ystävä menneisyydestä. Georgia suhtautuu molempiin aluksi epäilevästi, mutta antaa sitten molemmille anteeksi. Elämä olisi todella hienoa, ellei Georgialla todettaisi munasarjasyöpää.
Muuta: Kerronta poukkoili sinne tänne ja alkuun siihen oli todella vaikea tottua. Kirja kuitenkin avautuu vähitellen kuin lankakerä ja sen hahmoihin tutustuu paremmmin.
Kirjan naiskuva on jokseenkin hämmentävä. Periaatteessa kirjassa kerrotaan hyvinkin itsenäisistä naisista, joista kaikki - ehkä Lucieta lukuunottamatta - hötkyilevät miesten vuoksi, kuin itsetunto-ongelmaiset teinit. Se ei tuntunut uskottavalta.
Kirja oli kuitenkin ihan herttainen ja mukava välipala, jonka luki nopeasti.
Alkuperäiskielinen nimi: Friday Night Knitting Club
Sivuja: 622
Henkilöt: Georgia, Dakota, Anita, Lucie, Darwin, KC, James, Peri, Cat, Marty
Juoni: Dakotan isä on häipynyt kuvioista jo ennen tyttären syntymää ja Georgian on ollut pärjättävä omillaan. Onnekseen hän tutustui Anitaan, joka auttoi hänet oman liikkeen alkuun. Vuosien varrella tilausneuleet on laajentunut lankakaupaksi ja lankakauppaan alkaa joka perjantai kokoontua erilaisista naisista koostuva neulontakerho.
Dakotan isäkin palaa kuvioihin, samoin Cat, ystävä menneisyydestä. Georgia suhtautuu molempiin aluksi epäilevästi, mutta antaa sitten molemmille anteeksi. Elämä olisi todella hienoa, ellei Georgialla todettaisi munasarjasyöpää.
Muuta: Kerronta poukkoili sinne tänne ja alkuun siihen oli todella vaikea tottua. Kirja kuitenkin avautuu vähitellen kuin lankakerä ja sen hahmoihin tutustuu paremmmin.
Kirjan naiskuva on jokseenkin hämmentävä. Periaatteessa kirjassa kerrotaan hyvinkin itsenäisistä naisista, joista kaikki - ehkä Lucieta lukuunottamatta - hötkyilevät miesten vuoksi, kuin itsetunto-ongelmaiset teinit. Se ei tuntunut uskottavalta.
Kirja oli kuitenkin ihan herttainen ja mukava välipala, jonka luki nopeasti.
perjantai 4. syyskuuta 2009
Erja Tamminen, Päivi Rekula, Matti Juusela: Sähköä ilmassa
Erja Tamminen Ay 2003
Sivuja: 239
Muuta: Mielenkiintoinen teos, vaikka en voi väittääkään kaikkea ymmärtäneeni. Kirja käsittelee sähkö- ja magneettisäteilyn haittoja, sähköyliherkkyyttä ja sähkösaneerausta. Etenkin sähkösaneerausosa meni aikalailla ohi.
Kirja pistää kyllä miettimään kaiken tämän sähkön määrää, tarpeellisuutta ja terveellisyyttä, vaikka sisältääkin osin vanhentunutta tietoa. Mm pelikoneista mainitaan antiikkiset SNES ja SEGA) ja televisioistakin puhutaan lähinnä kuvaputkimalleista, litteiden osalta mainitaan vain, että ne säteilevät vähemmän.
Hyvin samantapaisesti kerrottu samasta aiheesta kuin lähinnä matkapuhelimiinkin keskittynyt vastaava kirja.
Sivuja: 239
Muuta: Mielenkiintoinen teos, vaikka en voi väittääkään kaikkea ymmärtäneeni. Kirja käsittelee sähkö- ja magneettisäteilyn haittoja, sähköyliherkkyyttä ja sähkösaneerausta. Etenkin sähkösaneerausosa meni aikalailla ohi.
Kirja pistää kyllä miettimään kaiken tämän sähkön määrää, tarpeellisuutta ja terveellisyyttä, vaikka sisältääkin osin vanhentunutta tietoa. Mm pelikoneista mainitaan antiikkiset SNES ja SEGA) ja televisioistakin puhutaan lähinnä kuvaputkimalleista, litteiden osalta mainitaan vain, että ne säteilevät vähemmän.
Hyvin samantapaisesti kerrottu samasta aiheesta kuin lähinnä matkapuhelimiinkin keskittynyt vastaava kirja.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
